”Paperilla kaikki kunnossa, mutta emme liiku tavoitteista tuloksiin.”
Istuin äsken yhdessä yrityksen toimitusjohtajan kanssa, jonka yrityksellä oli selkeä strategia, kunnianhimoiset tavoitteet ja nähdäkseni kaikki tarvittavat rakenteet. Silti tökki: saavutukset viivästyivät ja samat haasteet palasivat yhä uudelleen ja uudelleen.
Ensimmäinen mieleen tullut ajatus oli hyvin tuttu: ongelma on prosesseissa sekä keskijohdon ja henkilökunnan sitoutumisessa. Tarvitaan kontrollia ja lisää vaativaa tiukkuutta.
Mutta kun lähdin katsomaan tilannetta tarkemmin, huomasimme jotain muuta.
Kyse ei ollut siitä, etteivät ihmiset tekisi töitä tai eivät haluaisi onnistua ja menestyä. Päinvastoin. Kyllä useimmat tekivät parhaansa – mutta liian moniin eri suuntiin.
Kun kysyin, mitkä ovat yrityksen tärkeimmät prioriteetit ja konkreettiset toimet juuri nyt, niin vastauksia tuli lähes yhtä monta kuin oli vastaajia.
Silloin oivalsimme: ongelma ei ollut tekemisen määrässä – vaan suunnassa. Liian moninaisissa, turhan tulkinnallisissa ja epäselvissä johdon viesteissä.
Kun yhteinen selkeä maali puuttuu, syntyy kitkaa. Ihmiset joutuvat tulkitsemaan ja arvailemaan, mikä on tärkeää. Energia hajautuu. Ja pidemmän päälle se kuormittaa hämmentäessään hyviä tavoitteita.
Ei siksi, että ihmiset olisivat laiskoja tai heikkoja, vaan siksi että tilanne on liian epäselvä ja tulkinnanvarainen – ylhäältä alas ja alhaalta ylös sekä sivusuuntiin!
Päätimme siis tehdä jotain yksinkertaista, mutta vaikeaa ja erityisen tärkeää: karsimme.
Emme lisänneet prosesseja. Emme lisänneet kontrollia. Kirkastimme tärkeimmät tavoitteet ja varmistimme, että jokainen ymmärtää ne samalla tavalla.
Samalla pysähdyimme myös toisen, usein sivuun jäävän kysymyksen äärelle: onko kullakin aidosti tila onnistumiselle?
Kun suunta selkiytyi ja kuormaa tasapainotettiin, jotain muuttui ja yllättävän nopeasti. Tekeminen ei lisääntynyt, päinvastoin se väheni – mutta vaikuttavuus kasvoi.
Olen huomannut, että useinkaan emme tarvitse lisää tekemistä. Tarvitsemme enemmän yhteistä ymmärrystä.
Ja ehkä siksi tärkein kysymys johtajalle ei ole: teemmekö tarpeeksi?
Vaan olemmeko todella matkalla samaan suuntaan?
”Varmistetaan johtamalla se, että jokaisella on mahdollisuus tehdä oma osansa laadukkaasti.”
26.5.2026 NSC Norilo-tiimi / Jaakko